Green City Farm ja kumppanuusmaataloutta ravintoloille

Ekologinen puutarha, kestävän kehityksen oppimisympäristö ja kumppanuusmaataloutta eri organisaatioille. Nämä ovat Green City Farmin kolme keskeistä ulottuvuutta ja ne kaikki tukevat toinen toisiaan.

Viljelytoiminnan asiantuntija Heidi Hovi-Sippola avaa mitä kumppanuusmaatalous organisaatioille käytännössä tarkoittaa. Nyt puhutaan siitä, miten maatila voi tehdä yhteistyötä esimerkiksi ravintoloiden kanssa.



Opetuspellon monta ulottuvuutta

Green City Farm on Perho Liiketalousopiston Malmin kampuksella Helsingissä sijaitseva ekologinen opetuspelto. Pellolla yhdistyvät kestävä gastronomia, puutarhatuotanto ja yhteisöllisyys. Pelto tarjoaa opiskelijoille ja yhteistyökumppaneille mahdollisuuden oppia vastuullista viljelyä ja kestävää kehitystä maapallon kantokyvyn rajoissa. Suomessa ei ole toista täysin vastaavaa opetuspeltoa, joka olisi oppilaitoksen omistama.

- Tätä on kutsuttu ilmiömäiseksi ja kokemukselliseksi oppimisympäristöksi. Pelto on maanläheinen, kaunis ja kokonaisvaltainen paikka, jossa aistit heräävät. Kun näkee, kuulee ja tuntee olevansa elämän keskellä, niin silloin tärkeät teemat tulevat konkreettiselle tasolle, Heidi Hovi-Sippola kuvailee.

Pellolla kasvaa noin 200 vihanneslajiketta, mikä vaatii paljon käsityötä. Kaksi henkilöä on töissä ympäri vuoden ja yksi vielä lisää kasvukaudella.

- Vaikka työtä on paljon, ovat mikrobit kuitenkin ne tärkeimmät työntekijät. Ihmiset ovat vain välittäjiä ja ohjaajia, kun puutarha ja luonto toimivat, Heidi Hovi-Sippola jatkaa.

Siinä missä mikrobit tekevät tärkeimmän työn, kantaa Perho Liiketalousopisto vastuun Green City Farmin toiminnasta. Green City Farmin yhteistyökumppaneita yhdistää oppiminen ja kasvaminen siihen mistä ruoka tulee ja mikä on merkittävää.

Huippuravintolat haluavat paikallisia sesonkituotteita

Green City Farmin yhteistyö ravintoloiden ja organisaatioiden kanssa alkoi vuonna 2017. Ravintolat halusivat paikallisia sesonkituotteita keittiöihin. Sen jälkeen kokemuksen myötä yhteistyö on muotoutunut ja kehittynyt nykyiseen muotoonsa. Tällä hetkellä kumppanuusverkostossa on 17 ravintolaa, jotka haluavat lähellä ja kestävästi tuotettuja vihanneksia.

- Alussa mukana oli organisaatioita, joita kiinnosti lähellä tuotettujen kasvisten lisäksi vastuullisuus. Vuonna 2022 voitimme HoReCa-alan Pro gaalan vastuullisuussarjan, mikä toi näkyvyyttä ja lisäsi kiinnostusta. Lisäksi Perhon maine ja verkostoitunut henkilökunta ovat tekijöitä miksi olemme tavoittaneet ravintoloita niin hyvin, Heidi Hovi-Sippola kertoo.

Teeman ja tavoitteiden kautta kohti ruokalistaa

Yhteistyö on vaiheistettua ja mietittyä. Tämä mahdollistaa sekä pellon että ravintoloiden toiminnan suunnitelmallisen tekemisen ja toiminnan johtamisen. Kaikki alkaa aina yhteistyökumppanien tapaamisesta.

Alkuvuodesta pidettävässä yhteistyökumppanitapaamisessa päätetään vuoden teema, yhteiset tavoitteet ja halutaanko ottaa joitain lisätavoitteita. Tavoitteita peilataan YK:n yhteisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin ympäristö- sekä maataloustavoitteisiin.

- Vuoden teema 2025 oli planetaarinen terveysruokavalio. Vuonna teemana 2026 taas on hyvä elämä eli mitä voin tehdä, jotta saavutetaan hyvä elämä, miten huomioidaan planeetan rajat sekä sosiaalinen, ekologinen, kulttuurinen ja taloudellinen vastuu, Heidi Hovi-Sippola kertoo.

Yhteistyökumppanien tapaamisessa päätetään myös vuoden yhteiset tapahtumapäivät, keskustellaan viestinnästä ja sen käytännön toteutuksesta sekä käydään läpi sopimusasiat.



Keittiömestarien toiveet täsmentävät viljelysuunnitelmaa

Yhteiset tavoitteet ja pellon ekosysteemi antavat suunnan viljelysuunnitelmalle, mutta lopullisesti suunnitelma täsmentyy yksittäisten toimijoiden ja heidän keittiömestariensa toiveiden myötä.

- Jokaisen yhteistyökumppanin kanssa pidetään oma tapaaminen, missä sovitaan toimitettavista vihanneksista kuukausitasolla sekä heidän viikoittaisista satopäivistään. Yleensä kyse on keittiömestarin toiveista. Kaiken tämän tiedon kautta rakentuu lopullinen viljelysuunnitelma, Heidi Hovi-Sippola kertoo.

Yhteistyössä opitaan sesonkivihanneksista ja ekologisesta ruokaketjusta. Olennaista kumppanuusmaataloudessa on tulla lähelle viljelyä ja oppia viljelyn ympäristövaikutuksista. Ymmärrys ja sivistys luonnon roolista osana ruoantuotantoa olisi hyvä tulla laajempaankin tietoisuuteen sekä vahvemmin osaksi ruokajärjestelmää. Tätä työtä Green City Farmilla tehdään.

Heidi Hovi-Sippolan neuvot kumppanuusmaatalouteen organisaation kanssa

1. Avoin yhteistyö. Ole valmis tarjoamaan ennakkoluulottomasti, mutta muista kumppanuusmaatalouden rajaukset. Älä siis lupaa liikaa ja ole valmis esittelemään reunaehtoja.


2. Ympäristövaikutukset. Kerro avoimesti ympäristötavoitteista ja viljelyn ympäristövaikutuksista. Kasvukaudelle voi myös tehdä yhteisiä kestävän kehityksen tavoitteita. Kumppanuusmaatalouden arvoihin kuuluu vahvasti ekologinen kestävyys.


3. Tarve ja faktat. Laatikaa yhdessä selkeät ja realistiset tavoitteet ja suunnitelmat. Muistakaa tiedonkeruu siitä, miten on mennyt. Viljelysuunnitelman täytyy perustua aina tarpeeseen ja faktoihin.