Heinolan tila on yhden maatilan kokoinen hautomo
Onko maatilan toiminnan aloittamisessa kyse askelmerkeistä, suuntaviivoista, visioista vai ihan vaan tilanteen tunnustelusta? Heinolan tilalla Mäntsälässä kyse taitaa olla kaikista näistä.
Vuoden 2026 alussa Juliane Boylle ja Joel Tefkelle avautui matalan kynnyksen väylä päästä kiinni maatilaelämään ja mahdolliseen tulevaan maataloustuotantoon. Biodynaamisen Säätiön omistama tila tarjosi perheelle mahdollisuuden muuttaa tilan asuinrakennukseen vuokralle ja alkaa suunnitella tilan toimintaa. Lähtökohta tarjoaa mahdollisuuden maataloustuotannon käynnistyksen ilman elinikäisiä sitoumuksia tai valtavia taloudellisia riskejä.
Vuonna 2011 säätiölle lahjoitettu tila käsittää peltoja, metsää, perinnebiotooppeja, maatalousrakennuksia sekä 400 neliön kasvihuoneen. Tällä hetkellä kokenut luomuviljelijä viljelee peltoja ja Ratia Ranchin ylämaankarja huolehtii perinnebiotooppien laidunnuksesta.
Tutustumisesta ja havainnoinnista liikkeelle
Tilan uudet asukkaat elävät nyt tutustumisvuottaan, oppivat maatilan arjesta ja ennen kaikkea miettivät tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kasvihuone, rakennukset ja tilakeskuksen maa-alueet ovat keskiössä, kun pariskunta miettii tuotannon ja toiminnan tulevaisuutta.
Lähtökohtana on biodynaamisuus sekä permakulttuurin periaatteisiin ja käytäntöihin tukeutuminen. Kaiken keskiössä on mahdollisuuksien ja vahvuuksien yhdistäminen.
- Kun muutimme tänne, pää oli tietysti täynnä ajatuksia siitä, mitä kaikkea tilalla voisi tulevaisuudessa tehdä. Suunnitelmana on kuitenkin alusta asti ollut, ettei kaikkea tarvitse tietää tai päättää heti. Permakulttuurinkin periaatteisiin kuuluu ajatus havainnoimisesta ennen suuria muutoksia. Ensin pitää tutustua siihen, minkä kanssa ollaan tekemisissä ja millaiseen paikkaan olemme itse osaksi asettumassa, Juliane Boy kertoo.
Tilalla eläessä on kartoitettu ja havainnoitu mitä tilalla jo on, mitä missäkin kasvaa, missä vesi seisoo, mikä kuivuu, missä kunnossa rakennukset ovat ja mitä resursseja löytyy jo valmiiksi.
Viisi näkökulmaa tilan tulevaisuuden rakentamiseen
Keskustellessa Julianen ja Joelin kanssa nousee esille viisi aluetta, joiden kautta maatilan uusi tulevaisuus voisi alkaa rakentua.
- Integroidutaan olemassa olevaan toimintaan ja ympäröivään tuotantoon
Millaisia mahdollisuuksia ympäröivä luomuviljely, laiduntavat eläimet ja ympäröivät pellot sekä tilan sijainti ja lähialue voisivat tarjota? Ajatus on integroitua lähtökohtiin niin, että siitä hyötyisi sekä olemassa oleva toiminta että tilan toiminnan käynnistys. Kyse on siis win-win-asetelmien tunnistamisesta ja niihin tarttumisesta. Samalla hyvää on se, ettei näin tarvitse kaikkea aloittaa nollasta vaan pääsee jo olemassa olevaan toimintaan mukaan.
- Tulonmuodostus kokonaisuutena ja kehittyminen kohti maaseudun elinkeinoja
Tällä hetkellä perheen tulot muodostuvat pikkulapsiperheen saamista tuista sekä Joelin yrityksestä saamista tuloista. Eli maatila ei tuota vielä juurikaan. Pariskunnan ajatus on miettiä jatkossakin tuloja kokonaisuutena ja kehittää niitä vaihe vaiheelta kohti maaseudun elinkeinoja. Näin riskit pysyvät pienempinä, mutta samalla suunta kohti maataloutta on selkeä. Uusille alueille kurkottaminen vaatii päättäväisyyttä ja jatkuvaa kehittymistä.
- Tuotantoa, jossa on jo osaamista ja joka tukee tulevaisuuden suunnitelmia
Vaikka maatilalla toiminnan kehittäminen vaatii oppimista, on yhtenä ajatuksena lähteä kehittämään tuotantoa, johon on jo valmiiksi ammatillista osaamista. Joel Tefkellä on maisemasuunnitteluun ja -toteutuksiin erikoistunut yritys. Osaamiseen kuuluvat ekologiset ympäristöt, pientilat, permakulttuurisuunnittelu ja viherrakentaminen. Julianella taas on puutarha-alan ammattitutkinto. Vahvuuksia monimuotoisen tilan kehittämiseen siis löytyy.
- Yhteisön rakentaminen yhteisön ajatuksia ja toiveita kuunnellen
Voisiko tilan ympärille muodostua tiiviimpikin yhteisö – asuinyhteisönä, yrittäjä- ja toimijayhteisönä tai näiden yhdistelmänä? Tällä hetkellä ydinperheen lisäksi Julianen veli Robin Boy on aktiivinen käytännön tekijä ja kehittäjä tilalla. Tulevaisuudessa yhteisö voisi rakentua esimerkiksi osuuskunnan kautta, eikä kaikkien mukana olevien tarvitsisi asua tilalla. Toisaalta tilalle on aikoinaan suunniteltu pieni asuintaloyhteisö jonka vanhentuneita rakennuslupia voisi selvitellä. Millaisin askelin, yhteisösuunnitelmin ja kokeiluin tätä kohti voisi edetä? Kun kukaan toimijoista ei omista maata, tarjoaa se kiinnostavan lähtökohdan tasa-arvoiselle omistukselle ja päätöksenteolle.
- Jatkuvan oppimisen ja ymmärryksen lisääminen
Ihmismieli helposti haluaa kurkottaa jo tulevaan ja tehdä tarkkoja suunnitelmia. Vaatiikin mielenmalttia ja rauhaa, että ajattelee tilan toiminnan käynnistämistä ja kehittämistä eräänlaisen kaaoksen keskellä luovimisen ja oppimisen kautta. Huomenna tietää enemmän kuin tänään ja siksi huomenna on paremmat eväät päättää.
Maataloustuotannon rinnalla muita isoja kysymyksiä
Kuten millä tahansa muullakin maatilalla, kokonaisuus on muutakin kuin maataloustuotantoa. Pariskunnan mielessä olevia kysymyksiä ovat ainakin mikrosijainti ja sosiaalinen elämä.
- Iso tie menee aivan maatilan vierestä. Se mahdollistaa esimerkiksi suoramyynnin ja maatilapuodin sekä vierailut bussilla, mutta samalla liikenne ja sen pauhu ovat asioita, joita pitää tässä tunnustella. Lisäksi on kiinnostavaa ja tärkeää nähdä, muodostuuko tänne luontevasti riittävän rikas sosiaalinen elämä, Juliane Boy pohdiskelee.
Talouden, työmäärän ja vapaa-ajan tasapainoa
Yksi iso tekijä on sen hyväksyminen, että kaikki tieto ei ole valmiina olemassa, vaan pitää luottaa oppimiseen ja siihen että käsitys mahdollisuuksista tarkentuu ajan havaintojen, ymmärryksen, tekemisen ja kokeilujen myötä.
- Ehkä yksi hienoimmista asioista on juuri se, että saamme antaa itsellemme aikaa. Meidän ei tarvitse vielä tietää tarkalleen, millaista toimintaa täällä tulevaisuudessa on, vaan voimme asua, havainnoida, kokeilla ja oppia tuntemaan paikkaa ja siitä käsin vähitellen rakentaa toimintaa, joka sopii sekä meille että tälle tilalle, Juliane Boy toteaa.
Maatilahautomomalleissa maailmalla on kehitetty valmiita rakenteita ja ohjelmia, joiden kautta uudet viljelijät pääsevät alkuun ja oppivat uutta. Suomessa vastaavaa valmista mallia ei ole vielä olemassa ja siksi voikin ajatella, että Juliane ja Joel ovat hypänneet omaan maatilahautomoon. Vastaavaa ei ole muualla, eikä sitä vielä tiedä millainen matkasta muodostuu. Nyt on kahden vuoden koeaika päällä ja sen jälkeen tietoa on enemmän.
- Ensi vuonna tarkoitus on kirkastaa toiminnan ja liiketoiminnan suuntaa ennen kuin päätämme mahdollisesta pidemmästä sitoutumisesta tilaan, Juliane Boy summaa lopuksi.
