Immaisin sukutila matkalla tulevaisuuden maatalouteen

Paimionjokilaakson maisemissa sijaitsee Immaisin maatila, jossa satojen vuosien historia kohtaa tulevaisuuteen kurkottavan maatalouden. Tilan juuret ulottuvat aina 1500-luvulle asti, ja sitä on pidetty saman suvun hallussa jo yli kolmesataa vuotta.

Vanhan ajan tilamiljöö ja ekologiset maankäyttömenetelmät

Pitkästä historiastaan huolimatta Immaisin tilalla ei jäädä haikailemaan menneeseen. Nykypäivänä tila tunnetaan edelläkävijänä uudistavassa maataloudessa, jossa maaperän hyvinvointi, luonnon monimuotoisuus ja eläinten eettinen pito muodostavat toiminnan sydämen.

Viljely- ja toiminta-ajatusta ohjaavat permakulttuurin periaatteet sekä metsäpuutarha-ajattelu, joiden tavoitteena on sitoa hiiltä maaperään ja kasvattaa ravinteikasta lähiruokaa.

Tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan monipuolistamiseksi tilalla rakennetaan myös yhteisöllisen tekemisen mallia, jossa maatila voisi toimia alustana eri tuotantosuuntien ja palvelujen yrittäjille.

Kehitystä johtava tilan isäntä Perttu Immaisi on tilalta kotoisin. Hän koulutukseltaan insinööri ja tehnyt jo yhden työuran teknisen alan isossa yrityksessä ja tehtaalla. Tämä on mahdollistanut sopivan etäisyyden ottamisen tilaan rutiineihin ja antaa perspektiiviä miettiä kokonaisuutta uudella tavalla.



Monipuolisen toiminnan kokonaisuus

Tällä hetkellä tilan merkittävin tuotantosuunta ovat laidunkanat ja niiden munat. Kanojen suojana toimii siirrettävä vaunu ja kanoja siirretään aina laidunlohkolta toiselle.

- Kiertolaidunnus parantaa maaperän kasvukuntoa ja tarjoaa kanoille luonnollisen tavan elää. Kanat viettävät talviajan kasvihuoneessa ja silloin ruokinnassa hyödynnetään paikan päällä fermentoitua rehua, mikä tukee eläinten ruoansulatusta ja terveyttä, Perttu Immaisi esittelee laidunkanoja.

Avomaalla vihannesten ja juuresten kasvatuksessa käytetään maaperää säästävää no-dig-menetelmää. Asiakkailla on myös mahdollisuus päästä poimimaan tuoreita sesongin kasviksia suoraan pellolta.

Syksyisin tilalla toimii pienen mittakaavan mehuasema, jossa puristetaan tuoremehua tilan ja lähialueen asukkaiden omenasadoista. Tilan vanhaan kivinavettaan on toteutettu itsepalveluperiaatteella toimiva tilapuoti. Puodista voi ostaa tuoreita laidunmunia sekä sesongin tuotteita.

Kannattavuus keskiössä, vapaus kehittää

Immaisin maatila on sekä nykyisyyttä että vähintään yhtä paljon tulevaisuutta ja sen suunnittelua. Keskiössä on kannattavuus.

- Minua ei ole ohjattu tekemään tilalla mitään ja olen vapaa kehittämään toimintaa ja kokonaisuutta. Keskiössä on se, että haluan toiminnan olevan kannattavaa ja samalla kehittää toimintaa niin, että se olisi mahdollista tulevillekin sukupolville, Perttu kuvaa lähtökohtia.

Mitä kaikkea tilan seuraava askel sitten voisi tarkoittaa? Ainakin ajatuksena on hakea tilalle muita tekijöitä hyödyntämään tilan mahdollisuuksia, laajentamaan ja monipuolistamaan toimintaa sekä luomaan uutta kannattavaa toimintaa.

- Tilalla voisi olla enemmän eläimiä, mikä samalla tukisi kasvintuotantoa ja lisäisi monimuotoisuutta. Voisi olla useampikin kanafarmari, laiduntavat lampaat sopisivat tähän ympäristöön erinomaistesti ja kaneja voisi olla myös, Perttu miettii.

Jalostavaa tuotantoa, koulutuksia, tapahtumia

Immaisin tilalla on mietitty paljon sitä, miten kiinteistöt voisi osaltaan olla osa kehittyvää kokonaisuutta. Parhaimmillaan tiloissa tapahtuva toiminta tukisi pellolla tapahtuvaa tuotantoa ja tarjoaisi kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

- Tuotantohallissa voisi olla jalostavaa toimintaa. Navetan ylisillä voisi olla erilaisia tapahtumia täydentämässä pelloilla tapahtuvaa koulutusta. Lisäksi vanhasta päärakennuksesta löytyy kokous- ja koulutustilat sekä vanhassa syytinkimökissä ja aitassa on mahdollisuus majoittumiseen. Tätä kaikkea voisi kehittää erilaisten kumppanien kanssa, Perttu sanoo.



Sitoutunut ja kehittyvä kokonaisuus yrittäjyyksien kautta

Kannattaako monimuotoista tilan rakentaa ja kehittää työntekijöiden vai yritysten voimin? Koska jokainen tila on monella tavalla omanlaisensa ei yhtä selkeää vastausta ole olemassa. Immaisin tilalla lähtökohta olisi yritykset.

- Mieluimmin yrittäjiä kuin työntekijöitä. Näin tilalle muodostuu sitoutuneiden tekijöiden joukko, jotka voivat keskittyä siihen mikä oikeasti kiinnostaa ja mitä haluaa kehittää. Samalla tila toimii enemmän alustana, minkä uskon johtavan laajempaan ja kannattavampaan kokonaisuuteen, Perttu Immaisi kertoo.

Samalla kyse on yhteisöstä ja sen voimasta. Jaetaan koneet, varastot ja markkinointi luodaan osaamista ja energiaa luova yhteisö.

- Kaikki tämä pienentää riskejä ja sitouttaa kaikkia osapuolia. Myös uudelle yrittäjälle on hyvä lähtökohta, kun ei ole heti investointitarpeita ja on yhteisö, joka auttaa monella tavalla eteenpäin. Samalla kyse on vertaisryhmästä ja -oppimisesta, joka on erityisen tärkeää uutta toimintaa mietittäessä, Perttu Immaisi pohdiskelee.

Yrittäjille aloituskynnys mahdollisimman alas

Aloittamisen hetki on yritykselle tai sen uudelle toimipisteelle kriittinen hetki, jota myös punnitaan tarkasti. Samalla on myös tilan etu, että uusille yrittäjille olisi mahdollisimman reilu ja kannustava alkupiste.

- Joustavat sopimukset, joissa esimerkiksi vuokra voisi muodostua liikevaihdon mukaan. Tai joustava sopiminen siitä kuka maksaa mahdolliset alkuinvestoinnit ja millä rytmillä, nämä esimerkkeinä siitä, miten joustavuuden kautta voidaan madaltaa kynnystä aloittamiselle meidän tilalla, näitä kaikkia voidaan miettiä yhdessä, Perttu Immaisi kutsuu kiinnostuneita tulemaan rohkeasti tutustumaan ja juttelemaan.

Immaisin tila tarjoaa konkreettisen esimerkin siitä, miten perinteikäs suomalainen maaseutuympäristö ja tulevaisuuden kestävä ruoantuotanto voivat toimia saumattomasti yhdessä. Suunnitelmat ovat askel osana pidempiä visioita. Tämä hetki on lähtöpiste tulevaisuudelle.