Wiberg’s on monen erilaisen yhteisön maatila

Yhteisöjä voi rakentaa suunnitelmallisesti tai hetkeen tarttuen. Wiberg’sin tilalla on edetty näiden molempien mukaan ja niitä yhdistellen. Yhden yhteisön sijaan voidaankin puhua monista yhteisöistä.

Nykyään nimellä Wiberg’s tunnettu Ali-Härrin tila on kokenut uuden alun talvella 2025. Johannes Wiberg Härrin ja Steven Curtiksen silloin hankkimalla tilalla yhdistyvät pitkä historia ja nyt kaikkien tilan tuotteiden tunnukseksi palautettu alkuperäinen sukunimi Wiberg. 1700-luvulla rakennettu talonpoikaistalo toimi ensin kestikievarina ja myöhemmin maatilana, jonka Karl ja Johanna Wiberg ostivat vuonna 1873.

Asiakirjat 1930-luvulta kertovat monimuotoisesta tilasta, jossa viljelyn ja monipuolisen karjanhoidon muodostama kokonaisuus elätti talouden, työllisti kyläläisiä ja vahvisti yhteisöllisyyttä. Kyseessä on Johannes Wiberg Härrin sukutila kuudennessa sukupolvessa.

- Miksi palata? Tämä on hyvä kysymys. Vastaus on tehdä eri tavalla, rakentaa yhteisöä ja halua yrittää. Tuntuu, ettei voi jättää yrittämättä ja yrittäminen on itseisarvoista. Haaste voi olla myös positiivinen, Johannes Wiberg Härri pyörittelee

Tilan uuden ajan ensimmäiset askeleet

Tavoitteena ei ole viedä tilaa ajassa taaksepäin, vaikka ajatuksena onkin palata toimintatapaan, jossa eri osa-alueet tukevat vahvemmin toisiaan. Nyt perinteinen, yhteisöön juurtunut ja monipuolinen maatalous saa vielä tuekseen nykyaikaiset mittaustyökalut ja tietotaidon.

- Tilan ensimmäinen uusi tuotantokausi käynnistyi vuonna 2026 laidunkananmunien myynnillä sekä paikallisen yhteisöllisyyden vahvistamisella. Tulevina vuosina toimintaa on tarkoitus laajentaa vihannespuutarhalla, hedelmäpuilla sekä suomenkarjan hankinnalla. Jokainen uusi toiminto suunnitellaan tukemaan tilan kokonaisuutta, jossa ruoka on lähellä tuotettua ja toiminta tiivis osa ympäröivää yhteisöä, Johannes avaa.



Yhteisöjä luontevin askelin

Yhteisöjä saatetaan toisinaan rakentaa liikaa opaskirja kädessä, vaikka kyse on myös paljon tilanneherkkyydestä ja mahdollisuuksiin tarttumisesta.

- Yhteisöjen rakennus voi joskus tuntua liian teoreettiselta ja mietityltä, vaikka jo pelkkä puitteiden ja tilanteiden luominen voisi riittää pitkälle yhteisen tekemisen ja sitoutumisen polulla, Steven Curtis pohdiskelee.

Esimerkkinä tilanteiden luomisesta tilalla järjestettiin avointen ovien tapahtuma, jossa oli koristelut ja tarjoilut.

- Meillä kävi ensimmäisellä kerralla 50-60 ihmistä. Palaute oli hyvää ja nyt järjestämme vastaavia open house -tapahtumia kerran kuukaudessa. Samalla pitää muistaa, että ilmainen kahvi ei ole vielä yhteisö ja yhteisössä toiminta on aina ihmisten välillä kaksisuuntaista, Steven kertoo.

Talkoot ja vapaaehtoiset muodostavat toiminnallisen yhteisön

Yhteisöllisyys ja ihmisten aito halu auttaa näkyvät tilan toiminnassa. Tästä vahvana osoituksena toimii kahden viikon mittaiset talkoot, jotka houkuttelivat paikalle peräti 50 vapaaehtoista auttajaa.

- Talkoiden onnistumisen ja sujuvan työskentelyn taustalla pitäisi aina olla tarkka suunnittelu sekä selkeä ohjaus. Näin kaikki osallistujat saavat mielekästä tekemistä ja lopputulos on myös tilan kannalta mielekäs, Johannes kertoo.

Paikallisen talkooavun rinnalla tilan arjessa on näkynyt myös kansainvälinen ulottuvuus. Tilalla on työskennellyt kuuden viikon ajanjakson ajan neljä kansainvälistä vapaaehtoista, jotka ovat tuoneet mukanaan monipuolista osaamista erilaisista taustoistaan. Tämä eri kulttuurien ja kokemusten kohtaaminen on syventänyt tilan yhteisöllistä ilmapiiriä entisestään.



Jo noutopisteestä lähtien tunnelma ja estetiikka tärkeää

Kaikessa toiminnassa kiinnitetään huomiota myös siihen, miltä asiat näyttävät. Esimerkiksi liikkuvan noutopisteen ulkoasuun on panostettu. Visuaalisesti erilainen ja erottuva ilme herättää kiinnostusta.

- Huolitellulla ilmeellä halutaan puhutella myös niitä asiakkaita, joille visuaalisuus ja estetiikka ovat tärkeitä. Tunnelma vaikuttaa moneen asiaa, eikä sen merkitystä pidä vähätellä, Steven sanoo.

Vanhasta Salesta yhteisöllinen keskus

Tila on hankkinut läheisellä Kuusjoella sijaitsevan vanhan pankin ja kaupan kiinteistön. Ideana on, että alueen keskustassa olevat tilat palvelevat maatilaa, laajentavat toimintaa ja mahdollistavat yhteisöllisen keskuksen rakentamisen. Rakennukseen tulee munapakkaamo, ja sen yhteyteen kaavaillaan myös paikallisen ruoan myyntipistettä.

- Jo nyt tilassa järjestetty taidenäyttely on osoittanut tilan toimivan yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Olemme visioineet sinne myös kuntosalia ja kahvilaa. Kiinteistön luokkahuone mahdollistaa erilaisten koulutusten, kurssien ja työpajojen järjestämisen, Johannes suunnittelee.

Tiedeyhteistyö ja kansainvälinen yhteisö

Pelkän taloudellisen tuloksen sijaan tilan toimintaa ohjaavat myös muut arvot. Aalto-yliopiston kanssa tehtävällä yhteistyöllä tutkitaan kestäviä liiketoimintamalleja ja samalla uusia markkinoita.

- On tärkeää, että tutkijat pääsevät näkemään ja oppimaan, mitä kestävät ratkaisut tarkoittavat käytännön tasolla. Meillä taas on tärkeää tukeutua tutkittuun tietoon tilaa kehittäessä, Steven avaa asetelmaa.

Lisäksi Wiberg’s on liittynyt mukaan Climate Farmers -yhteisöön yhtenä kahdestatoista siirtymätilasta, mikä tuo mukaan myös kansainvälisen ulottuvuuden.

Yhteisön pitää olla nimensä mukainen

Kuten Steven Curtis aikaisemmin totesi, ilmainen kahvi ei ole yhteisö. Sitä ei ole myöskään ylhäältä alas ohjattu toiminta. Vaikka olisi olemassa puitteita ja toimintamalleja, lähtee tyytyväisten ihmisten yhteisö ja sen toiminta ihmisistä itsestään.

- Ihmiset pitää kohdata vertaisina, huolehtia demokratian toimivuudesta ja myös suojella yhteisöä kritiikiltä ja negatiivisuudelta, joka ei ole tarpeellista Johannes Wiberg Härri summaa lopuksi.